1.5.2018

Yhteys

Kuuntele kiven puhetta
taikka ikimännyn korkeaa laulua.

Aika on uurtanut kallion
rypistäköön kokemus myös sinun kasvosi
niin ettet rupisesta kivestä enää erotu.
Mitä kaikkea tämä puu onkaan nähnyt
heitä siis murheet jo tuuleen
äläkä kasvata harteillasi huolenpesiä.


Sillä niin elämä luotujaan rakastaa
että antaa meidän erillisyyden rajoja ylittää
muodosta muotoon on lyhyt matka
ihmisestä ihmiseen vain kuiskaus
taikka suudelma
toisiinsa sulautuvien sinetti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti