22.10.2017

Varas


Sinä sinä sinä keinut ees taas ees taas
meri syvä meri kimmeltää takanasi
sinä kuiskaat aallot ihollesi leikkimään
hulmuavana hulmuten olet tuulen oma.
Minä tahdon sinut tähän kalliolle kellistää
sulautua sinun kauneutesi sisään kokonaan.

https://pixabay.com/fi/yksin-nainen-beach-yksinäinen-meri-1501946/

Syksy syksy miksi tulit kuin varas
meidän huoneeseen veit pois
kuvat seiniltä askelet lattialta
pysäytit sänkymme natinan.
Haalea aurinko jäätyi horisonttiin
ja sinusta jäi vain hiuksia huoneeseen.

Sinä nainen sinä paljastat kasvosi puoleeni
enkö huomannut hetken ryppyä otsallasi
enkö ihmetellyt huulesi outoa kaarta.
Ei, tämän kaiken peitän hullun suudelmin
vaikka yhä enemmän näen lepakoita veden yllä.

Lokakuu, annat minulle vain riisutut puut
ruskeiden lintujen kähisevät äänet
taivaan satunnaisen sinisen autiuden.
Sinä elävä sinä et kuulunutkaan minulle
ihosi värinä haihtui tuulen pyörteiksi
sielusi heitettiin nälkäisten ruuaksi
ja kauneutesi kuului virrata maan ojiin.


2 kommenttia:

  1. Upeasti kirjoitettu, monitahoinen runo. Huikealla tavalla tuot lokakuun ja syksyn kautta myös parisuhteen syksyn.

    VastaaPoista