31.10.2014
25.10.2014
Läpinäkyvä
Kun seisot valoa
vasten
hameesi harso
paljastaa kaiken
lanteesi kaaret ja rintojen
muodot
Kun tulen varjoksi
viereen
ovat aikeeni
läpinäkyvät
lävitse käyvät,
haittaako se?
Katseesi väreilee,
nuo janoiset lähteet
nyt tahdon sukeltaa
niihin, sekoittaa
harsot ja varjot
keväisessä lehdossa
valkovuokkojen
valossa
käen kukkuessa
kerran, kaksi
kolme
kertaa
18.10.2014
Kevät alkaa syksyllä
Luonto kuolee
hiljaa
oksilta valuu verta
ja kultaa
Maassa sade
liuottaa veren
etanat ja sienet
nuolevat kullan
Elämä varastoi
itsensä multaan
Seison nuuhkimassa
tätä muutosta
potkimassa
kahisevia lehtiä
Tulee tarve
pysähtyä, en ehdi:
kesän lämpö virtaa
suonissa
päästä kuplii
keltaisia ajatuksia
Tuuli piiskaa puita
kunnes
nekin ovat pelkkiä
piiskoja
Aurinko ei jaksa
paistaa
vaan häviää
horisontin taa
pilveen, vain kuura
valkaisee maan
Elän eri tahdissa
puiden kanssa
olen jäärä joka ei
irrota otettaan
se puuhun
rusehtuva tammenlehti
Olisiko aika
antautua tuulelle
maata martaana maata vasten
Aika on kasvaa ja aika
kukoistaa
aika on pelkistyä
ja aika levätä
Olen unohtanut
suuren kiertokulun
halunnut kaiken,
saanut tasapaksuuden
Riisu turha, elämäsi
kevään voi aloittaa nyt
14.10.2014
Muotoiltu
Ajatus kääntyy
kurvikkaaksi metalliksi
on siinä paljon
peltiä väännetty
idean ilo säilynyt
dollarihymyssä
Sileäksi hiotulla
kalliolla on karvapeite
tuuli on puskenut
männyn matalaksi
suuren paineen
edessä säilyy nöyrtymällä
Kuin vesi kiveä
sinä muotoilet minua
käsistäsi valuu
hyvä tahto, havahdun:
elämän läpi voi kulkea toisella tavalla
elämän läpi voi kulkea toisella tavalla
4.10.2014
Olennainen
Niin paljon kaunista posket
kullatut
sitten viime henkäys se on
ohi nyt
Niin paljon surua suu on
auennut
äsken henki kulki pelkkä
kuori nyt
Mitä tästä jääkään syvä
punainen
suuri kirkkaus kuin öinen
täysikuu
Otettiin meiltä pois yhteys
katkesi
haamut ne haihtuvat näiltä seiniltä
Jäljelle jää käsi käynyt
kylmäksi
ja se vielä kerran tarttuu
käteeni
Niin paljon kaunista silmät
suljetut
kädet ristittynä valkeat kukkaset
Niin paljon surua ilo yllättää
äsken tässä hymy nyt vain
rakkaus
Mitä tästä jääkään kaunis
enkeli
lämpö elämän kuin kevätaurinko
Hetken kaikki on nyt tässä
huoneessa
kauneus ja ilo meidän
vieraina
Jäljelle jää sydän mennyt
rakkaus
ja se vuotaa meille tänne
jääville
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)