Eloyön
taivaalla
kehrääjä
löytää reitin.
Pehmeät
jalkapohjani
vievät
hameesi helmaan.
Seuratkaa
sokeaa!
Vatsassani
lepattaa
kun
seuraan kaikuja.
Nyt,
nyt, juuri näin!
Kohti
vielä tuntematonta
ja
maanantai murtuu pyhäksi.
Arkun
kansi avautuu
silmättömän
sielun koodilla.
Ei
enää näkijöitä
eihän
minulla ole, ei ole
varaa
olla kokematon
kun
kohtaan kohtaloni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti